Kun uudenvuodenpäivänä televisiosta kuuluu Tonava kaunoinen, moni muistaa, että sen sävelsi Strauss. Mutta kuka Strauss? Wienin valssikuningas Johann Strauss nuorempi ja Ruusuritarin säveltäjä Richard Strauss sekoitetaan jatkuvasti, vaikka he eivät olleet sukua ja heidän musiikkinsa kuulostaa aivan erilaiselta. Tässä on selkeä ero näiden kahden välillä ja vinkit siihen, miten tunnistat kummankin musiikin.
Kaksi säveltäjää, yksi sukunimi
Lyhyesti: Johann Strauss nuorempi oli wieniläinen tanssimusiikin ja operetin mestari 1800-luvulla. Richard Strauss oli saksalainen myöhäisromantikko, joka sävelsi suuria orkesteriteoksia ja oopperoita 1900-luvun puolelle asti. Yhteistä heillä oli sukunimi ja se, että kummankin musiikissa valssi on tärkeä, mutta aivan eri tavalla.
| Johann Strauss nuorempi | Richard Strauss | |
|---|---|---|
| Eli | s. 1825, k. 1899 | s. 1864, k. 1949 |
| Kotikaupunki | Wien | Syntyi Münchenissä |
| Tunnetaan | Valsseista, polkista ja opereteista | Oopperoista ja sinfonisista runoista |
| Kuuluisimpia teoksia | Tonava kaunoinen (1867), Lepakko (1874) | Salome (1905), Elektra (1909), Ruusuritari (1911), Näin puhui Zarathustra (1896) |
| Musiikin luonne | Kevyt, tanssillinen, keinuva | Suuri orkesteri, rikas harmonia, dramaattinen |
Wienin Strauss-perhe
Sekaannusta lisää se, että Wienissä vaikutti kokonainen Strauss-suku. Isä Johann Strauss vanhempi (s. 1804, k. 1849) oli aikansa suosituin tanssimusiikin säveltäjä ja kapellimestari. Hänen tunnetuin teoksensa on Radetzky-marssi vuodelta 1848.
Pojista Johann Strauss nuorempi nousi isäänsäkin suuremmaksi ja sai lisänimen valssikuningas. Hänen veljensä Josef ja Eduard Strauss olivat myös säveltäjiä ja kapellimestareita. Vuonna 1870 Johann jätti perheen orkesterin johdon veljilleen ja keskittyi säveltämiseen. Siitä seurasi muun muassa Lepakko, joka on edelleen maailman esitetyimpiä operetteja.
Kun puhutaan Straussin valsseista, polkista ja opereteista, tarkoitetaan siis lähes aina tätä wieniläistä perhettä. Operettiin ja sen syntyyn voi tutustua lisää operettiteatteria käsittelevällä sivulla.
Richard Strauss: oopperan uudistaja Münchenistä
Richard Strauss syntyi Münchenissä vuonna 1864, ja hänen isänsä oli käyrätorvensoittaja. Wieniläisten Straussien kanssa hän ei ollut sukua. Nuorena hän tuli tunnetuksi sinfonisista runoista, kuten Näin puhui Zarathustra, jonka alkufanfaarin moni tuntee Stanley Kubrickin elokuvasta 2001: Avaruusseikkailu.
Oopperasäveltäjänä Strauss herätti ensin kohua. Salome ja Elektra olivat aikanaan rajuja ja moderneja teoksia, joiden sävelkieli oli kaukana wieniläisestä keveydestä. Sitten hän yllätti kääntymällä kohti perinteisempää ilmaisua.
Ruusuritari: kun Richard kumarsi valssille
Kohdassa, jossa kahden Straussin tiet kohtaavat, on Ruusuritari. Ooppera sai ensi-iltansa Dresdenissä tammikuussa 1911, ja sen libreton kirjoitti Hugo von Hofmannsthal. Tarina sijoittuu 1740-luvun Wieniin keisarinna Maria Teresian hallituskauden alkuun.
Richard Strauss täytti oopperan valsseilla, vaikka valssi tuli Wienissä suosituksi vasta 1800-luvun alussa, lähes vuosisata tarinan tapahtumien jälkeen. Osa kriitikoista piti ratkaisua anakronismina. Strauss teki sen tietoisesti: valssit loivat keisarillisen Wienin nostalgisen tunnelman, joka oli hänen aikalaisilleen tuttu juuri Johann Straussin musiikista. Erityisesti paroni Ochsin valssi toisen näytöksen lopussa on kuin kunnianosoitus wieniläiselle tanssiperinteelle, mutta paljon rikkaammalla orkesterilla.
Ensikertalaisen kannattaa tietää pari asiaa etukäteen. Nuoren kreivi Octavianin roolin laulaa mezzosopraano, joten näyttämöllä nähdään nainen esittämässä nuorta miestä, joka juonen käänteissä vielä pukeutuu naiseksi. Toisessa näytöksessä Octavian ojentaa hopearuusun nuorelle Sophielle paroni Ochsin puolesta, ja nuoret rakastuvat samassa hetkessä. Ooppera on pitkä, joten väliajat kannattaa käyttää hyväksi ja juonen pääkohdat lukea ennen esitystä.
Jos haluat tutustua teokseen tarkemmin, lue juttumme Ruusuritari-oopperasta: siinä käydään läpi teoksen synty, tunnelma ja kuuluisa kolmannen näytöksen terzetto.
Näin erotat kummankin musiikin korvakuulolta
- Kesto: Johann Straussin valssi tai polkka kestää yleensä muutamasta minuutista noin kymmeneen. Richard Straussin oopperat ovat illan mittaisia, ja Ruusuritarissa musiikkia on yli kolme tuntia.
- Orkesteri: Johann kirjoitti tanssiorkesterille, jonka sointi on kevyt ja läpikuultava. Richardin orkesteri on suuri ja täyteläinen, ja vaskia ja lyömäsoittimia on paljon.
- Harmonia: Johannin valsseissa melodia on etualalla ja sointukulku selkeä. Richardilla harmonia liukuu ja yllättää, ja tunnelma voi vaihtua kesken lauseen.
- Laulu: jos kuulet laulua, on kyseessä luultavasti ooppera, operetti tai laulusarja. Lepakossa puhetta ja laulua vuorottelee, Ruusuritarissa musiikki virtaa lähes katkeamatta.
Wienin uudenvuodenkonsertti
Johann Straussin perheen musiikki on Wienin filharmonikkojen uudenvuodenkonsertin ydin. Konsertti järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1939, ja sitä soitetaan Musikvereinin kultaisessa salissa uudenvuodenpäivän aamupäivänä. Ohjelmaa välitetään televisiossa yli 150 maahan, ja Suomessa konsertti on perinteisesti nähty Ylen kanavilla. Tarkista ajankohtaiset lähetysajat ohjelmatiedoista.
Konsertin perinteisiin ylimääräisiin numeroihin kuuluvat Tonava kaunoinen ja lopuksi Radetzky-marssi, jonka tahdissa yleisö taputtaa kapellimestarin ohjauksessa. Vuoden 2027 konsertin johtaa Tugan Sokhiev. Koska Josef Straussin syntymästä tulee vuonna 2027 kuluneeksi 200 vuotta, hänen musiikkinsa on odotetusti esillä.
Paikan päälle on vaikea päästä. Liput uudenvuodenpäivän konserttiin ja saman ohjelman esityksiin 30. ja 31. joulukuuta arvotaan, ja arvontaan ilmoittaudutaan Wienin filharmonikkojen verkkosivuilla hyvissä ajoin ennen konserttia. Seuraavan vuoden ilmoittautumisaika kannattaa tarkistaa orkesterin sivuilta.
Richard Straussin musiikkia konsertissa kuullaan harvoin, sillä ohjelma rakentuu wieniläisen tanssimusiikin ympärille.
Mistä aloittaa kuuntelu
Jos haluat oppia tunnistamaan kummankin tyylin, kokoa itsellesi kaksi lyhyttä soittolistaa. Näillä pääsee hyvin alkuun:
Wieniläiset Straussit
- Tonava kaunoinen: Johann Strauss nuoremman tunnetuin valssi ja uudenvuodenkonsertin vakionumero.
- Keisarivalssi ja Wienin metsien tarinoita: kaksi myöhempää valssia, joissa johdanto on pitkä ja tunnelmoiva ennen kuin varsinainen valssi alkaa.
- Lepakon alkusoitto: tiivis kooste operetin melodioista, ja hyvä esimerkki siitä, miten Johann rakensi musiikkiteatteria.
- Pizzicato-polkka: Johannin ja Josefin yhteinen teos, jossa jousisoittimet näppäilevät koko ajan.
- Sfäärien sointuja: Josef Straussin valssi, joka näyttää, että myös veli osasi kirjoittaa runollista musiikkia.
Richard Strauss
- Ruusuritarin valssit: orkesterisarjana tai kokonaisena toisen näytöksen loppuna. Paras silta kahden Straussin välillä.
- Näin puhui Zarathustra: alkufanfaari on tuttu, mutta jatko kertoo enemmän Straussin orkesterin käytöstä.
- Till Eulenspiegelin lystikkäät kepposet: humoristinen sinfoninen runo, jossa orkesteri kertoo tarinaa.
- Neljä viimeistä laulua: säveltäjän myöhäisiä orkesterilauluja, joiden lämpö muistuttaa Ruusuritarin loppukohtausta.
Usein kysyttyä
Olivatko Johann ja Richard Strauss sukua?
Eivät. Sukunimi on sama, mutta perheet olivat eri maista ja eri suvuista.
Kumpi Strauss sävelsi Tonava kaunoisen?
Johann Strauss nuorempi vuonna 1867.
Kumpi sävelsi Ruusuritarin?
Richard Strauss. Ooppera kantaesitettiin Dresdenissä vuonna 1911.
Hyvä tapa kuulla ero on kuunnella uudenvuodenpäivänä konsertin valssi ja sen jälkeen Ruusuritarin valssit orkesterisarjana. Kun kuulet ne peräkkäin, ymmärrät, miksi Richard Strauss saattoi lainata wieniläisen tunnelman ja tehdä siitä silti täysin omansa.